17.4.2015

Alkoholiongelmat ja kulttuuri



Suomessa alkoholi aiheuttaa huomattavan paljon ongelmia verrattuna läntisiin Euroopan maihin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan neljässä henkirikoksessa viidestä teko on suorittu päihtyneenä ja teot esiintyvät usein alkoholin nauttimistilanteissa. Lisäksi alkoholi aiheuttaa Suomessa enemmän työikäisten kuolemantapauksia kuin Länsi-Euroopassa, vaikkakin lukemat ovat suuressa osassa Itä-Eurooppaa, ja etenkin Venäjällä, paljon Suomeakin suurempia.

Ilta-Sanomien artikkelissa kerrotaan suomalaisesta alkoholinkäytöstä tehdystä hollantilaisesta dokumentista, joka saattaa suomalaiset naurunalaiseksi hollantilaisten keskuudessa. Lehti myös kertoo, kuinka Suomesta Hollantiin muuttaneet häpeävät suomalaista alkoholikulttuuria. Kyseinen artikkeli antaa vihjeen, miksi kuvassa esitetty alkoholikuolleisuuslukema on miehillä Suomessa EU-15-maista korkein ja Hollannissa matalin ja naisillakin on lähes vastaava ero.

Syynä ovat mitä ilmeisimmin kulttuurierot alkoholinkäyttöön liittyvien epävirallisten sosiaalisten normien ja niihin liittyvän sosiaalisen kontrollin suhteen. Hollannissa on vallalla humalajuomisen vastainen sosiaalinen normi, jonka paikallinen väestö on sisäistänyt. Normin rikkomisen tuottama häpeä ja sosiaalisen hyväksynnän menettämisen pelko saavat monet ihmiset kieltäytymään humalahakuisesta juomisesta, vaikka alkoholin kyky tuottaa mielihyvää heitä siihen houkuttaakin.

Hollantilaisdokumentin haastattelemat suomalaisjuomarit kertovat silmät loistaen juopottelun ihanuudesta käsittämättä, että he tosiasiassa häpäisevät itsensä hollantilaiskatsojien silmissä. He eivät kuitenkaan ymmärrä asiaa, koska humalajuominen on Suomessa normaalia. Tätä voidaan verrata Tim Samuelsin Aikuisviihdebisnes-dokumentin (Hardcore Profits) hämmentävään kohtaan, jossa ghanalaisnuorukaiset selittivät, että pornon katselun jälkeen he ovat niin kiihottuneita, että täytyy etsiä nainen raiskattavaksi. Suomessa vallalla olevan raiskausvastaisen sosiaalisen normin sisäistäneille tällainen toiminta ja sillä julkisesti kehuskelu tuntuvat pöyristyttäviltä kuten humalajuomisen ylistäminen hollantilaisille.

Esitin aiemmassa, Tapanilan joukkoraiskausta sekä afrikkalaisten ja lähi-itäläisten yliedustusta raiskauksissa käsittelevässä kirjoituksessani, että yhdessä suoritetut raiskaukset viittaavat kulttuuriin kuuluvaan välinpitämättömään tai hyväksyvään suhtautumisesta raiskauksiin ja ongelmalliseen suhtautumiseen naisten itsemääräämisoikeutta kohtaan. Kirjoitin myös, että asiaa ei voi tämän takia laittaa vain yksilöiden piikkiin, vaan oma osuutensa on myös yhteisössä vallitsevilla yleisillä asenteilla. Kaikki tämä pätee myös suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Humalahakuisen juomisen hyväksyvä ja sitä ihannoiva kulttuuri edistää sitä, että monet eivät tajua laittaa juomiselleen rajoja. Tämä näkyy sitten muun muassa henkirikoksina ja alkoholikuolemina.

Epämuodollista eli epävirallista sosiaalista kontrollia alkoholinkäytön suhteen käsitellään myös Mikko Aholan Uuden Suomen blogikirjoituksessa Alkoholin juomisen muodollinen ja epämuodollinen sosiaalinen kontrolli. Kirjoitus kertoo omaa kirjoitustani laajemmin, miten epävirallinen sosiaalinen kontrolli toimii, joten suosittelen lukemaan sen, jos aihe kiinnostaa.

Lue lisää...


10.4.2015

Yhdysvaltalaiset alttiimpia syrjimään poliittisesti kuin rodullisesti

Tutkimuksen mukaan taipumus negatiivisiin ennakkoasenteisiin ja syrjintään ovat Yhdysvalloissa voimakkaampia toiseen poliittiseen ryhmään kuuluvia kuin toiseen rotuun kuuluvia vastaan


Vielä kaksi vuosikymmentä sitten yhdysvaltalaisäänestäjät muodostivat yhtenäisen joukon, jossa suurin osa äänestäjistä oli mielipiteiltään demokraatteja äänestävien liberaalien ja republikaaneja äänestävien konservatiivien välimaastossa. Tämän jälkeen poliittinen keskusta on kuitenkin suurelta osin tyhjentynyt, ja nämä äänestäjät ovat siirtyneet selkeästi jompaankumpaan leiriin. On tapahtunut polarisoituminen, eli ihmisten jakautuminen liberaali–konservatiivi-akselilla on muuttunut yksihuippuisesta kaksihuippuiseksi.

Yhteisten asioiden hoitamisesta ryhmäidentiteetin välineeksi

Tämä jakautuminen on tapahtunut, kun politiikkaa on alettu pitää yhteisten asioiden hoitamisen sijaan entistä enemmän ryhmäidentiteetin osana. Ihmiset identifioituvat joko liberaaleiksi tai konservatiiveiksi ja muokkaavat näkemyksiä ryhmän näkemyksiä vastaaviksi saadakseen ryhmältään hyväksyntää. Puolueiden kannattajajoukot ovat alkaneet muistuttaa etnisiä ryhmiä, joilla on oma identiteetti ja omat normit.

Ihmisillä on taipumus liittää vieraisiin etnisiin ryhmiin kuuluviin ihmisiin negatiivisia stereotypioita ja suosia omaan ryhmään kuuluvia heidän kustannuksellaan. Koska poliittinen identiteetti on alkanut muistuttaa Yhdysvalloissa etnistä identiteettiä, on mielenkiintoinen kysymys, miten tämä ryhmäidentiteettiin liittyvä ilmiö näkyy poliittisen identiteetin kohdalla.

Tutkimusta aiheesta

Poliittiset tieteilijät Shanto Iyengar ja Sean Westwood Stanfordin yliopistosta selvittivät viime vuonna julkaistussa tutkimuksessaan mainittua asiaa. Menetelmiin kuuluivat tiedostamattomia ennakkoasenteita mittaava IAT-menetelmä (implicit association test) ja tehtävä, jossa piti valita kahdesta työnhakijasta pätevin, kun poliittinen kanta ja rotuun perustuva etninen identiteetti vaihtelivat. Tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia.

IAT selvittää myös tiedostamattomia ennakkoasenteita

IAT on menetelmä, jossa testattavien tulee mahdollisimman nopeasti ratkaista eri sanojen kohdalla, esittävätkö ne joko tiettyyn ryhmään kuulumista tai määrättyä ominaisuutta. Jos testattavan mielessä kyseisen ryhmän jäseniin yhdistyy edes tiedostamatta kyseinen ominaisuus, hän pystyy vastaamaan eri sanojen kohdalla keskimäärin nopeammin kuin sellaisen kysymyksen kohdalla, jossa ominaisuus on vastoin hänen kyseiseen ryhmään kohdistamaansa stereotypiaa. Jos esimerkiksi henkilön mielessä miessukupuoli yhdistyy väkivaltaisuuteen, hän pystyy vastaamaan nopeammin myönteisesti tai kielteisesti kysymykseen, onko joku sana joko miehen nimi tai väkivaltaa kuin kysymykseen, onko sana joko naisen nimi tai väkivaltaa.

IAT paljasti poliittiset ennakkoasenteet rodullisia voimakkaammiksi

IAT:n mukaan yhdysvaltalaisista sekä mustat afroamerikkalaiset että valkoiset euroamerikkalaiset näkivät oman rodullisen etnisen ryhmänsä positiivisemmin kuin toisen. Euroamerikkalaisilla tämä ilmiö oli voimakkaampi kuin afroamerikkalaisilla. Kun sama testi tehtiin myös puolueiden kohdalla, havaittiin, että jako hyvään yhdistyvään omaan ryhmään ja pahaan yhdistyvään vieraaseen ryhmään oli voimakkaampi puoluekannan kuin rodun kohdalla.

Mustat suosivat työnhakutestissä omiaan, valkoiset eivät 

Toisessa kokeessa henkilöiden piti valita työnhakijoista pätevin, kun työhakemuksesta paljastui mm. hakijan osaaminen, rodullinen etnisyys ja poliittinen tausta. Tuloksista paljastui, että afroamerikkalaiset suosivat afroamerikkalaisia hakijoita, mutta myös euroamerikkalaiset suosivat niukasti afroamerikkalaisia hakijoita siitä huolimatta, että heillä oli IAT:n mukaan afroamerikkalaisia voimakkaampi omia suosiva implisiittinen ennakkoasenne. Tutkijoiden mukaan ilmiö selittyy sillä, että afroamerikkalaiseen väestönosaan kohdistuvaa rotusyrjintää vastaan on voimakas sosiaalinen normi. Sosiaalisen hyväksynnän menettämisen pelko rasistiksi leimautumisen takia pystyi siis kumoamaan negatiivisten mielikuvien vaikutuksen.

Myös työnhakutestissä poliittinen syrjintä ylitti rodullisen

Poliittisen taustan kohdalla paljastui, että osallistujat syrjivät voimakkaasti vieraan poliittisen puolueen kannattajia, ja tässäkin kokeessa poliittinen syrjintä oli rodullista voimakkaampaa. Yhdysvalloissa ei ole vastaavaa syrjinnän vastaista normia poliittisen suuntautumisen kuin rotuun perustuvan etnisyyden kohdalla, ja siksi poliittiset stereotypiat ja syrjintä kulkevat käsi kädessä. Ilmeisesti nähdään, että poliittinen suuntaus on oma valinta ja että on siksi oikein syrjiä ihmisiä, jotka kuuluvat poliittiseen ulkoryhmään, joka nähdään helposti moraalisesti omaa ryhmää huonompana.

Poliittinen vastakkainasettelun seuraukset voivat olla vakavia

Vastakkainasettelu poliittisten ryhmien välillä voi johtaa etnisen vastakkainasettelun tavoin erittäin vakaviin seurauksiin kuten esimerkiksi poliittiseen väkivaltaan. Suomessa poliittinen polarisoituminen ja poliittiseen ulkoryhmään kuuluvien mustamaalaus johtivat jopa sisällissotaan. Tämäkin asia on syytä pitää mielessä.
Lue lisää...


6.4.2015

Kanta valmiina maahanmuutosta? Tässä sille perustelut

Tuntuuko sinusta, että maahanmuuttajat tuovat mukavaa vaihtelua elinympäristöösi vai koetko erilaisuuden uhkaavana tekijänä? Suhtautuuko lähipiirisi maahanmuuttoon jollakin tietyllä tavalla ja haluat heiltä hyväksyntää suhtautumalla siihen samalla tavalla?

Valitettavasti pelkästään sinun tunteesi maahanmuuttajia kohtaan tai lähipiirin hyväksynnän hakeminen eivät kuitenkaan ole hyvältä kuulostavia perusteluita sille, miten maahanmuuttopolitiikka pitäisi Suomessa hoitaa.

Mutta ei hätää: olen nimittäin onnistunut löytämään tutkimuksen, jonka voit ottaa perusteluksi maahanmuuttopoliittiselle mielipiteellesi ihan riippumatta siitä, mikä se on. Kyseiseen tutkimukseen vetoamalla saat aiemmin päätetylle mielipiteellesi tieteen tuomaa uskottavuutta.

Sinun tarvitsee vain valita kuvassa olevasta taulukosta sarake, jossa maahanmuuttajien kohdalla on otettu huomioon tarkoitukseesi sopiva määrä julkisia kuluja, ja voit perustella sillä mielipidettäsi toteamalla, että OECD:n tutkimuksen (s. 159) mukaan maahanmuutto aiheuttaa Suomelle joko voittoa tai tappiota. Valitset vain ennakkoasenteistasi riippuen joko vasemmalla tai oikealla olevan sarakkeen arvon. Älä epäröi valintasi suhteen, sillä hyvin harvat ymmärtävät lähteä tarkastamaan, voiko tutkimusta tulkita myös toisin.





Jos sinulla ei ole vielä kantaa maahanmuutosta, se kannattaa valita niin, että sillä saa mahdollisimman paljon hyväksyntää sinun omalta lähipiiriltäsi. Jos olet poliittisesti sitoutunut, kanta kannattaa valita oman puolueen enemmistön kannan mukaan. Muiden hyväksynnän hakeminen kannattaa, koska mielipiteesi vaikutus Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännössä nolla, mutta lähipiirin hyväksynnällä on paljon vaikutusta onnellisuuteesi.

Kun olet päättänyt kantasi, muista huomioida vain omaa näkemystä tukeva informaatio ja jättää toisenlainen informaatio huomioimatta, tai keksi syy leimata se epäluotettavaksi.

Muista myös, että älykkäät ihmiset pystyvät tunnetusti keksimään keskimääräistä paremmin perusteluita aiemmin päätetyille näkemyksilleen. Perustelujen keksimisellä saat siis älykön maineen ja lisäksi myös arvostusta samoin ajattelevilta kavereiltasi, jotka eivät välttämättä olisi itse keksineet niin nokkelaa perustelua mielipiteelleen. Mitä vaikeammin perusteltavissa oleva mielipiteen onnistut perustelemaan, sitä parempi vaikutus.

Sen sijaan mielipiteen muuttaminen tarkastelun jälkeen on tunnustus siitä, että on ollut väärässä, ja väärässä oleminen on tyhmyyden merkki. Kuka nyt takinkääntäjää arvostaisi. Takki on niin päin kuin se on, ja sen kanssa mennään, vaikka vuori vilkkuisi.

Jos nämä ohjeet tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, niin pahoittelen sitä. Olen nimittäin itsekin huomannut, että suuri osa noudattaa niitä jo nyt. Mainitsemani OECD:n tutkimus näyttää olevan monen maahanmuuttokeskustelijan huulilla, ja lähes kaikkien näkemykset siitä ovat ideologisen tulkinnan periaatteen mukaisia. Poliittisiin puolueisiin kuuluvat tulkitsevat sitä puolueensa maahanmuuttokantojen mukaisesti, ja punavihreästi painottuneessa ympäristössä työskentelevät toimittajat hakevat kollegoiltaan hyväksyntää kertomalla, että kyseisen tutkimuksen mukaan maahanmuutto hyödyttää Suomen julkista taloutta. Vastaavasti perussuomalaisten Suomen Uutisissapidetään vastakkaisesta tulkinnasta.

Voit varmistaa asian tila itse hakemalla blogitekstejä ja artikkeleita ja hämmästyä ihmisten valistuneisuudesta. Näissä poliitikoissa, toimittajissa ja muissa tahoissa on yhteiskuntamme toivo, ja tilanne on muutenkin hyvä, sillä ihmisillä on luontainen taipumus tulkita tietoa vastaavalla tavalla, kuten olen jo aiemmin kirjoittanut.
Lue lisää...


3.4.2015

Ideologia motivoi tiedevastaisuutta

Ideologisesti sitoutuneet ihmiset ovat usein haluttomia hyväksymään tiedettä silloin, kun sen tulokset ovat omasta ideologisesta näkökulmasta katsottuna epämiellyttäviä


Kerroin aiemmin tutkimuksesta, jonka mukaan poliittisesti sitoutuneet ihmiset ovat laskutaitonsa tasosta riippumatta kyvyttömiä ratkaisemaan tilastollista laskutehtävää silloin, kun sen johtopäätös on vastoin oman poliittisen viiteryhmän näkemystä. Ihmisillä näyttää olevan myös taipumus vastustaa tiedettä silloin, kun sen tulokset ovat heille ideologisesti epämiellyttäviä.

Ilmastonmuutoksen kiistäjät usein konservatiiveja

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäminen näyttää olevan tyypillistä konservatiiveille. Tällaisen käytöksen syyksi on esitetty sitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää voimakkaita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka näyttäytyvät konservatiivisessa mielessä vaarallisena hyppynä tuntemattomaan. Epämiellyttävä tilanne ratkaistaan kiistämällä koko ongelman olemassaolo.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäjät vetoavat esimerkiksi ilmastomallien epävarmuuteen. Ilmasto on epäilemättä monimutkainen systeemi, mutta ilmakehän kaasujen vaihtelevasta läpäisevyydestä sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla johtuva kasvihuoneilmiö tunnetaan varsin hyvin. Tämän takia ilmaston voidaan olettaa odotusarvoisesti lämpenevän kasvihuonekaasujen lisääntymisen myötä, vaikka ennustamiseen liittyykin epävarmuutta. Kiistäjät uskovat kuitenkin tietävän paremmin kuin ilmastotieteilijät ja lukitsevat näkemyksensä väitteeseen, että ilmasto ei lämpene ihmisten kasvihuonekaasupäästöistä huolimatta.

Evoluutioteoria herättää uskonnollista vastustusta

Toinen tiedevastainen ryhmä on evoluution kiistäjät, joiden pohja on usein uskonnollinen. Jos uskonnolla on oma näkemys elämän synnystä, tieteellistä näkemystä voi olla vaikea hyväksyä. Evoluutioteoria ei ole sopusoinnussa sellaisten uskonnollisten näkemysten kanssa, joissa maailma luotiin esimerkiksi kuudessa päivässä tai syntyi sotkanmunasta.

Kun Newtonin painovoimalaki teki mahdottomaksi puolustaa aiemmin Raamatulla perusteltua maakeskistä maailmankuvaa, tuli sen puolustaminen mahdottomaksi, minkä takia näkemys hylättiin. Kulttuurievoluutio muovaa uskontoja niiden selviytymisen kannalta edullisempaan suuntaan, minkä takia myös uskonnollinen vastarinta evoluutioteoriaakin kohtaan saattaa murentua ajan myötä, jotta uskonnon uskottavuus säilyisi. Tämä voi tapahtua kristinuskon tapauksessa sitä kautta, että Raamatun sisältöä aletaan tulkita kriittisesti osin vääristyneenä perimätietona, kuten muslimit tulkitsevat hadith-kirjoituksia, joiden perusteella he pyrkivät noudattamaan sunnaa eli Muhammadin elämäntapaa. Nykyinen paavikin on jo ottanut kantaa sen puolesta, että evoluutioteoria on totuudenmukainen.

Evoluutiopsykologian vastustaminen liittyy vasemmistolaisuuteen

Kolmas tyyppi tiedevastaisia ihmisiä ovat ne, jotka uskovat muuten evoluutioteoriaan, mutta suhtautuvat kielteisesti tai jopa vihamielisesti vallitsevaan näkemykseen, jonka mukaan ihmismieltä voidaan selittää evoluution kautta.

Evoluutiopsykologian vastustaja ovat usein vasemmistolaisia eli sosialistisen järjestelmän kannattajia. Kun Turun yliopistossa päätettiin hiljattain aloittaa evoluutiopsykologian opetus, ei ollut kovin yllättävää, että juuri vasemmistoliiton puoluelehti Kansan Uutiset hyökkäsi sitä vastaan. Turun yliopistossa evoluutiopsykologiaa opettava dosentti Markus J. Rantala kertoi eilisessä Ylen uutisessa saavansa jatkuvasti uhkailuja ja vihaviestejä, minkä lisäksi hänen autonsa renkaat on puhkottu. Lisäksi Rantalasta tehtiin aiemmin yliopistolle perätön kantelu, jossa häntä syytettiin naisvihamieliseksi ja hänen opetustaan tasa-arvolain vastaiseksi.

Näkemystä sukupuolieroista ei hyväksytä

Naisvihasyytöksien taustalla on oletettavasti se, että kaikki eivät hyväksy ideologisista syistä sitä, mitä evoluutiopsykologia kertoo sukupuolieroista. Evoluutiopsykologien mukaan mies ja nainen eivät poikkea pelkästään vartalon vaan myös mielen osalta, ja syyt molemmissa tapauksessa johtuvat siitä, että sukupuolet ovat erikoistuneet lisääntymään eri tavalla ja sen seurauksena sopeutuneet kohtaamaan myös eri tavalla vaikuttavia selviytymishaasteita. Miehen ja naisen vartalot eroavat eniten lisääntymiseen liittyvien elinten suhteen, ja vastaavasti mielen voi olettaa eroavan eniten lisääntymiseen liittyvän seksuaalisuuden alueella, mutta sopeutumina selittyvät erot eivät rajoitu vain seksuaalisuuteen. Evolutiivinen lähestymistapa on yleisesti ottaen osoittautunut erittäin selitysvoimaiseksi psykologisten sukupuolierojen kohdalla.

Vasemmistolaisia tavoitteita edistetään kertomuksella sorrosta

Vasemmistolaisuutta voi luonnehtia niin, että se ei pyri tasapuolisuuteen mahdollisuuksien vaan lopputulosten osalta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pyritään kuitenkin vetoamaan ihmisten käsitykseen oikeudenmukaisuudesta esittämällä, että nykyiset erot johtuvat sorrosta.

Koska evoluutiopsykologia esittää, että miesten ja naisten mielet ovat keskimäärin erilaisia, sen pelätään vievän uskottavuutta tältä kertomukselta, jonka mukaan sukupuolten erot yhteiskunnallisessa sijoittumisessa johtuvat sorrosta sen sijaan, että ne johtuisivat ainakin osin sisäsyntyisistä syistä. Tämän takia vasemmistolaisesti ajattelevilla esiintyy taipumusta syyttää evoluutiopsykologiaa naisvihasta ja poliittisesta pyrkimyksestä oikeuttaa epätyydyttävänä pidetty nykytilanne tai syrjintä.

Tiede lisää tietoa, mutta ideologia sokaisee

Ideologinen ajattelu lähtee usein siitä, että vastaus on päätetty valmiiksi ja todellisuus pyritään selittämään niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin tätä ideologista näkemystä. Näin toimimalla ideologisesti sitoutuneet ihmiset pyrkivät saamaan hyväksyntää ja arvostusta samoin ajattelevilta. Tiedeyhteisö puolestaan on luonut käytännöt, joiden tarkoituksena on edistää mahdollisimman tehokasta tiedonhankintaa. Näiden käytäntöjen noudattaminen on normi tieteessä, mikä rajoittaa taipumusta pyrkiä ideologista hyväksyntää tuottaviin vastauksiin. Tämä lisää tieteellisen päättelyn luotettavuutta, mikä on yksi syy sille, että vastauksia todellisuuden rakennetta koskeviin kysymyksiin kannattaa hakea tieteestä eikä oman ideologisen viiteryhmän keskuudesta.
Lue lisää...


 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger