14.12.2014

Toimittajat väittivät miehiä idiooteiksi – olivatkin itse pilan kohteina

 

Monessa uutisessa on kirjoitettu tutkimuksesta, jonka pitäisi osoittaa, että miehet ovat idiootteja. Toimittajien kannalta noloa on, että he olivatkin itse pilan kohteina

 

Viime päivien aikana yksi jos toinenkin verkkolehtien lukija on saattanut joutua hieraisemaan silmiään lukiessaan erästä ”tiedeuutista”.

Viikonloppu.comin artikkelissa ”Miehet ovat naisia tyhmempiä ja tekevät enemmän idioottimaisia asioita” toimittaja kirjoittaa:

Uusi tutkimus löysi todisteita tukemaan MIT-teoriaa, jonka mukaan miehet ovat idiootteja ja idiootit tekevät typeriä asioita.

Miehet ovat saaneet kyseenalaisen kunnian itselleen, sillä uuden tutkimuksen mukaan he ovat naisia tyhmempiä. Brittitutkijat löysivät todisteita, jotka tukevat MIT-teoriaa (Male Idiotic Theory), jonka mukaan miehet ovat idiootteja ja idiootit tekevät typeriä asioita.


Tekniikka & Talous -lehden toimittaja esittää samaa:

Koillis-Englannin yliopiston tutkijoiden keräämä tieto tukee jo aiemmin esitettyä ”miesten idioottisuuden teoriaa”, jonka mukaan miehet ovat idiootteja ja idiootit tekevät tyhmiä asioita.

Ilta-Sanomien anonyymi toimittaja taustoittaa:

Aineistoksi otettiin synkän leikkimielisen Darwin Awards-kilpailun data, jossa palkinnon saa henkilö, joka on idioottimaisimmalla tavalla ottanut omat geeninsä pois jaosta joko steriloimalla itsensä tai kuolemalla älyttömän tempauksensa vuoksi.

Dataa tutkittiin 20 vuoden ajalta ja vastaus oli selvä: miehet ovat selkeästi naisia ääliöimäisempiä tempauksissaan.

Uuden Suomen artikkelin ”Yksi erottaa miehen ja naisen: Kyllä, miehet ovat täysiä ääliöitä” kirjoittanut toimittaja kertoo:

Tutkijat toivovat voivansa jatkaa miehisen idiotismin teorian tutkimista jatkossakin. Tieteen kannalta olisi hyödyllistä tietää, miksi miehet ajavat itsensä hengenvaarallisiin tilanteisiin vapaasta tahdosta.

Toimittajat siis nimittävät miehiä halventavasti idiooteiksi. Heiltä jäi kuitenkin huomaamatta, että kyse on pilasta. Lääketieteellinen lehti BMJ nimittäin julkaisee perinteisesti joulupainoksessaan huumoriartikkeleita.

Toimittajat menivät nolosti lankaan. Edes se, että ”tutkimus” yleistää poikkeusyksilöiden käyttäytymisen koko miessukupuoleen, ei saanut toimittajia kriittisiksi. Vastaavanlaista typeryyttä olisi väittää miehiä neroiksi sillä perusteella, että nobelisteista ylivoimainen enemmistö on miehiä.

Tätä kirjoitettaessa ainoastaan Helsingin Sanomien artikkelissa on maininta tutkimusartikkelin huumoriluonteesta, joka on ilmeisesti lisätty siihen päivityksessä, joka on tehty asiasta maininneen lukijakommentin jälkeen.

On jokseenkin noloa nimitellä ihmisryhmää idiooteiksi siitä johtuen, että on itse joutunut höynäytetyksi. Tilannetta voi kuitenkin pitää siinä mielessä ansaittuna, että itse nimittelivät halventavasti puolta maapallon väestöstä. Ei häpeään kuole, mutta virheistä on syytä ottaa opiksi. Jos joku erehdyttää toimittajat nimittelemään halventavasti esimerkiksi tummaihoisia tai naisia, siinä saattavat olla työpaikatkin vaarassa.

Lue lisää...


8.12.2014

Suomessako vähän korruptiota?


Transparency International julkaisi hiljattain havaittua korruptiota mittaavat eri maiden Corruption Perceptions Index -lukemat. Niiden mukaan Tanska on maailman vähiten korruptoitunut valtio ja Suomi tulee perässä kolmantena Uuden-Seelannin jälkeen. Korruptoituneimpia ovat Pohjois-Korea ja Somalia.

Reaktio tämän korruptiomittarin tuloksiin näyttää olevan vuodesta toiseen suomalaisten keskuudessa epäuskoinen: voiko Suomi tosiaan olla näin korkealla sijalla. Ihmiset tuntuvat olevan suorastaan närkästyneitä tällaisista tuloksista.

Millä perusteella suomalaiset voivat sitten epäillä Suomen sijoitusta? Juuri kenelläkään ei ole henkilökohtaisia havaintoja korruption yleisyydestä edustavassa otoksessa eri maailman maita. Miksi asia herättää ihmisissä tunteita, jotka viittaavat väitteen olevan pikemminkin moraalisesti kuin tiedollisesti väärin?

Mahdollinen vastaus tähän on suomalaiselle yhteiskunnalle ominainen voimakas lainkuuliaisuuden arvostus, jonka takia suomalaiset suhtautuvat jyrkän kielteisesti laittomaan korruptioon. Suomalaiset kokevat, että maassamme on liikaa korruptiota, ja tulosten, joiden mukaan Suomessa on muihin maihin suhteutettuna vähän korruptiota, pelätään keventävän suhtautumista korruption torjumiseen. Kuitenkin lainkuuliaisuuden arvostamisen kautta tuleva korruptiovastaisuus on tosiasiassa johtanut siihen, että korruptiota on kansainvälisesti verrattuna vähän.

Silti korruptiota esiintyy. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan poliittiset virkanimitykset ovat Suomelle tyypillinen korruption muoto. Yhtenä esimerkkinä mainitaan menettely, jolla Ruotsalaista kansanpuoluetta edustava Eva Biaudet päätyi vähemmistövaltuutetuksi. Virkaan vaadittiin hakijoilta ylempää korkeakoulututkintoa, mutta hakijaksi kelpuutettiin myös täysin ilman korkeakoulututkintoa oleva Eva Biaudet, joka saikin tehtävän, vaikka koulutusvaatimuksen täyttäviä hakijoita oli 29. Hallituspuolue RKP:n jäsenkirja näytti siis korvaavan puuttuvan tutkinnon. Ylen artikkelin mukaan arviolta puolet, ehkä jopa kaksi kolmannesta, kuntien ja valtion virkanimityksistä tehdään poliittisin perustein. Tämän mahdollistaa perustuslaissa olevan yhdenvertaisuuspykälän aukko, joka sallii syrjinnän, kun siihen on "hyväksyttävä syy".

Koska poliittisten virkanimitysten muodossa esiintyvällä korruptiolla on tosiasiassa oikeusjärjestelmän siunaus, sitä ei välttämättä usein edes mielletä korruptioksi. Näin se saattaa olla Suomen kohdalla aliraportoitu Transparency Internationalin vertailussa.

Laajamittaisen korruption ylläpitäminen vaatii välinpitämättömän tai hyväksyvän yhteiskunnan. Poliittisten virkanimitysten järjestelmää ei voisi olla olemassa, jos kansalaiset eivät katsoisi sitä läpi sormien ja äänestäisi kerta toisensa jälkeen valtaan siihen sotkeutuvia puolueita. Suomalaisten suhtautumista korruptioon näyttää siis ohjaavan ennemmin lainkuuliaisuuden arvostus kuin tietoisuus laillisenkin korruption aiheuttamista haitoista yhteiskunnalliselle tehokkuudelle.

Siitäkään huolimatta, että poliittista korruptiota on ehkä Suomen kohdalla aliarvioitu, ei Suomen sijoitus korruption vähäisyyden suhteen ole todennäköisesti kovin kaukana kärjestä. Tähän viittaa se, että kulttuuriltaan Suomea eniten muistuttavat maat, siis Pohjoismaat ja taustaltaan protestanttiset maat, sijoittuvat säännönmukaisesti vähiten korruptoituneisiin. Pelkät arvelut ilman minkäänlaista vertailudataa eivät oikeuta vahvoihin johtopäätöksiin tulosten virheellisyydestä. Siksi on uskottavampaa olettaa, että tulokset epäilyttävät pikemminkin suomalaisten asenteiden kuin virheellisyyden takia.
Lue lisää...


 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger