7.11.2014

Miesten sosiaalinen eriarvoisuus naisten aseman heikentäjänä

Miesten hallitsema yhteiskunta ei ole miesten paratiisi, sillä sitä ei ole olemassa ilman suurta alisteisten miesten joukkoa, jonka asema on naisiakin heikompi


Feministisessä kielenkäytössä patriarkaatti tarkoittaa karkeasti määriteltynä yhteiskunnallista asetelmaa, jossa naiset elävät miesten vallan alaisuudessa. Feministiksi tunnustautuva psykologian ja antropologian professori Barbara B. Smuts esitti vuonna 1995 julkaistussa Human Nature -lehden artikkelissaan varsin mielenkiintoisen näkemyksen aiheesta. Smuts on tutkinut muiden kädellislajien keskuudessa esiintyviä pakottamisen muotoja, joissa urokset alistavat naaraita edistääkseen omia lisääntymismahdollisuuksiaan. Tällaista käyttäytymistä esiintyy useilla kädellislajeilla, ja keinoja ovat esimerkiksi liikkumisen rajoittaminen, parittelemisesta kieltäytyvän naaraan pahoinpiteleminen tai raiskaaminen.

Alistaminen seuraus lisääntymisintressien ristiriidasta

Smutsin mukaan tällainen toiminta on sopeuma konfliktiin, joka syntyy siitä, että sukupuolten intressit lisääntymisen suhteen ovat erilaiset. Kädellisuroksilla jälkeläisten määrää rajoittaa pitkälti vain parittelukumppanien saatavuus, mutta naarailla lisääntyminen on raskauden ja imettämisen takia runsaasti kehon resursseja ja aikaa vievää toimintaa, ja tämän takia jälkeläismäärä on rajallinen. Tästä syystä naaraat ovat uroksia voimakkaammin valikoivia lisääntymiskumppanien suhteen ja painottavat uroksissa esimerkiksi laadukkaasta perimästä kertovia piirteitä tai kykyä hankkia resursseja.

Uros voi kuitenkin pakkokeinoja käyttämällä pyrkiä rajoittamaan naaraan kykyä valita lisääntymiskumppaninsa. Tällainen toiminta auttaa urosta itseään lisääntymään, mutta naaraalle siitä koituu kustannuksia esimerkiksi jälkeläisten geneettisen laadun ja väkivallan tuottamien kehollisten vaurioiden kautta.

Muiden urosten etu on torjua naaraiden alistamista, jos pystyvät

On huomattavaa, että samalla kun uros pakkokeinoja käyttäen saa naaraan pakotettua lisääntymään kanssaan, niin vastaavasti joku toinen uros jää ilman tätä lisääntymismahdollisuutta. Smuts toteaa, että tällöin muiden urosten etu on vastustaa pakottamista, joka vie niiltä itseltään mahdollisuuden lisääntyä naaraan kanssa. Smutsin mukaan naaraiden pakottaminen on mahdollista vain silloin, jos urosten kesken on olemassa niin voimakas valtahierarkia, että hierarkian pohjalla olevat urokset eivät pysty puolustamaan lisääntymisetujaan puolustamalla naaraita pakottamista vastaan.

Yhteiskunnan voimakas hierarkkisuus myös naisten alistamisen taustalla?

Smutsin mukaan ihmisyhteisöjen patriarkaalisuudella on samanlaiset biologiset juuret kuin muiden kädellislajien vastaavalla ilmiöllä. Hän sanoo, että patriarkaalisuus on ihmisyhteisöjen universaali piirre, ja se on ilmiönä ihmislajia vanhempi. Hän kuitenkin korostaa, että ihmislajin käyttäytyminen on joustavaa, ja se mahdollistaa myös yhteiskunnat, jossa asia on toisin.

Smuts esittää ihmisyhteisöjen patriarkaalisuus muistuttaa muiden kädellislajien vastaa siten, että se ei ole ilmiö, jossa miehet yhdessä alistavat naisia, vaan kyse on siitä, että valtaa ja resursseja hallitseva miesten eliitti dominoi muita miehiä ja monopolisoi naiset. Se vaatii taustalle yhteiskuntajärjestyksen, jossa osalla miehistä on valtaa alistaa muita miehiä. Smuts esittää myös, että yhteisöjen patriarkaalisuus on verrannollinen siihen, kuinka epätasa-arvoisessa asemassa miehet ovat kyseisessä yhteisössä toisiinsa verrattuna.

Kuolemantapaukset selvittävät epätasa-arvon taustoja

Daniel J. Kruger, Maryanne L. Fisher ja Paula Wright (2014) tutkivat, kuinka miesten ja naisten ylimääräisten kuolemantapausten lukumäärien ero eri maissa on yhteydessä sukupuolten väliseen tasa-arvoon, jota mitattiin UN-GEM-indeksillä (The United Nations Gender Empowerment Measure).

Jos oletetaan, että sukupuolten epätasa-arvoa pitää yllä miessukupuolen liittoutuminen naisia vastaan, voidaan olettaa, että ylimääräiset kuolemantapaukset olisivat ennemmin alistettujen naisten kuin yhteiskunnan eliittinä toimivan miessukupuolen ongelma.

Jos tilanne on kuitenkin niin, että sukupuolten epätasa-arvo yhdistyy miesten suurentuneeseen osuuteen ylimääräisistä kuolemantapauksista, se tukee oletusta miesten välisestä epätasa-arvoisuudesta naisten alistetun aseman taustalla. Syrjäytyvien miesten kohdalla esiintyy keskimääräistä enemmän esimerkiksi itsemurhia, päihteiden ongelmakäyttöä, puutteita terveydenhoidossa, arvostuksen hakemista väkivaltaisiin jengeihin osallistumisen kautta sekä muita riskikäyttäytymisen muotoja. Koska ilmiö esiintyy erityisesti nuorilla miehillä, psykologian professorit Martin Daly ja Margo Wilson (1985) nimittävät sitä nuoren miehen syndroomaksi. Nuorilla vailla parisuhdetta olevilla huono-osaisilla miehillä on kohonnut riski ongelmakäyttäytymiseen, ja suuressa mittakaavassa esiintyessään kyseinen ilmiö aiheuttaa myös vaaran yhteiskuntajärjestykselle.

Naisten heikko asema kasvattaa miesten osuutta kuolemantapauksista

Tarkasteltavana olevan tutkimuksen tulokset osoittivat, että sukupuolten epätasa-arvo UN-GEM-indeksillä mitattuna oli yhteydessä lisääntyneeseen miesten ylimääräiseen kuolleisuuteen naisten ylimääräiseen kuolleisuuteen suhteutettuna. Miesten ylimääräinen kuolleisuus yhdistyi sukupuolten epätasa-arvoon niin ulkoisten kuolinsyiden, kuten itsemurhien ja henkirikosten, kuin sisäisten, terveydellisistä syistä johtuvien kuolemien kohdalla. Sukupuolten epätasa-arvo oli lisäksi yhteydessä yhteiskunnassa esiintyvään polygyniaan eli monivaimoisuuteen, joka kasvattaa eroja miesten yhteiskunnallisessa asemassa jättämällä väistämättä osan miehistä ilman puolisoa. Nämä tulokset tukevat Smutsin oletusta, jonka mukaan miesten keskinäinen epätasa-arvoinen asema toimii naisten alistamisen mahdollistajana. Sen sijaan on vaikeaa selittää, miksi ”patriarkaatti” miesten yhteisenä naisia alistavana mekanismina olisi yhteydessä ylimääräiseen kuolleisuuteen miehillä eikä naisilla.


Naisten yhteiskunnallisen aseman parantuminen on yhteydessä
miesten vähentyneeseen osuuteen kuolemantapauksista


Naisetkin pitävät yllä yhteiskunnallista epätasa-arvoa

Barbara B. Smuts esittää myös, että naiset osallistuvat omalta osaltaan patriarkaalisen yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseen. Yksi syy tähän on se, että naiset suosivat pariutumiskumppaneina miehiä, joilla on paljon resursseja, mikä ajaa naiset toimimaan voimakkaan hierarkkisessa yhteiskunnassa resursseja hallitsevan mieseliitin ehdoilla. Lisäksi äidit ja muut naispuoliset sukulaiset pitävät yllä perinteitä, joiden tarkoitus on rajoittaa tyttärien seksuaalisuutta, jotta tyttäret näyttäytyisivät uskollisina, ja heidän mahdollisuutensa avioliittoon rikkaan miehen kanssa paranisivat. Tällaisia perinteitä ovat esimerkiksi tyttöjen eristäminen, burqaan pukeutuminen ja ympärileikkaus. Roy F. Baumeister ja Jean M. Twenge (2002) viittaavat naisten seksuaalisuuden kulttuurista tukahduttamista selvittävässä katsauksessaan havaintoihin, joiden mukaan esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaus on sitä suorittavissa kulttuureissa naisten välinen asia, eikä miehillä ole juuri sanansijaa sen suhteen.

Miesten eriarvoisuuden vähentäminen vapauttaa ja vakauttaa

Sekä Barbara B. Smuts että kuolemantapausten sukupuolijakaumia selvittänyt Krugerin tutkimusryhmä esittävät, että miesten keskinäisen eriarvoisuuden vähentäminen olisi hyödyksi myös naisten yhteiskunnalliselle asemalle. Tällaisen vaikutuksen esiintyminen on uskottavinta kaikista epätasa-arvoisimmissa maissa, mutta se voisi toimia tasa-arvoisimmissakin maissa, sillä miesten huono-osaisuuden vähentyminen toisi naisille lisää kelvollisia pariutumiskumppaneita ja vähentäisi mieseliitin valtaa suhteessa naisiin. Krugerin ryhmä kuitenkin ennakoi, että tällaiset muutokset herättäisivät vastarintaa niissä, jotka nyt hyötyvät vallitsevasta tilanteesta.

Miesten välisten sosiaalisten erojen vähentämisellä on myös rikollisuutta vähentävä ja yhteiskunnallista vakautta lisäävä vaikutus. Ei tarvitse kuin katsoa, mitä juuri tällä hetkellä meneillään monissa vahvasti patriarkaalisissa islamilaisissa maissa. Kun arabisosialistiset diktaattorit ovat menettäneet otteensa maista, ne ovat muuttuneet lukuisten ryhmien taistelutantereiksi. Pitkälti miehistä koostuvat ryhmittymät taistelevat vallasta, sosiaalisesta asemasta ja resursseista. Kyse on pohjimmiltaan asioista, jotka tekevät miehistä kelvollisia parisuhteeseen voimakkaan hierarkkisessa yhteiskuntamallissa.

Kyse ei siis ole miesten salaliitosta vaan hierarkkisesta yhteiskuntamallista

On selvä, että ei ole olemassa miessukupuolen yhdessä muodostamaa ”patriarkaatin salaliittoa” naisia vastaan sen enempää tietoisesti kuin tiedostamattakaan toteutettuna. Sen sijaan sukupuolten suhteen epätasa-arvoisten yhteiskuntien taustalla on voimakas sosiaalinen hierarkia, jonka ylläpitämiseen niin miehet kuin naisetkin osallistuvat omasta edustaan riippumatta, koska he ovat sisäistäneet taustalla olevat kulttuuriset normit. Vallitsevaa yhteiskuntamallia ei tyypillisesti kyseenalaisteta, vaan pyritään saamaan arvostusta toimimalla sen odotusten mukaisesti. Myöskään islamilaisessa maailmassa nyt meneillään olevat levottomuudet eivät mitä ilmeisimmin tule johtamaan voimakkaan hierarkkisten yhteiskuntamallien purkautumiseen vaan vallan ja resurssien uudelleen jakautumiseen. Nyt vain määritellään uudelleen ne miehet, jotka saavat lähes kaiken, ja ne miehet, joilla ei ole juuri mitään menetettävää. Tästä on kyse.


Jaa tämä kirjoitus :
 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger