9.10.2014

Syrjäytyminen ja etninen viha väkivaltajengien taustatekijöinä


Viime päivien aikana on saanut julkisuutta varsin raju nuorten väkivaltailmiö. Sosiaalisen median kautta vuodettiin poliisisosiaalityön viesti, jonka mukaan Helsingissä on paljastunut kymmenien pääosin etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten jengiväkivaltaa, joka on kohdistunut kuluvan syksyn aikana suomalaista syntyperää oleviin lapsiin ja nuoriin. Sittemmin asiasta on uutisoitu myös muussa mediassa.

Tarkoitus on ollut tehdä väkivaltaa väkivallan vuoksi, ja uhreja on paljastunut jopa noin 70. Joukossa on törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit täyttäviä tapauksia. Tekijät ovat kaikki olleet miespuolisia. Jälkeenpäin on uutisoitu, että jengejä on ollut useita ja uhrien joukossa on muitakin kuin kantasuomalaisia. Poliisin mukaan nuoret ovat puhuneet sosiaalisessa mediassa tapauksiin liittyvästä pistelaskujärjestelmästä, vaikka kuulusteluissa sellaista ei ole tullut ilmi.

– Pisteitä saa siitä, jos saa ensimmäisellä lyönnillä maahan. Päähän potkimista, pään päällä hyppimistä, käytetään muun muassa pesäpallomailoja, jotka on hankittu tai ostettu tähän tarkoitukseen, ensin vuodetussa viestissä kuvataan.

Sen enempää poliisit kuin pahoinpitelijätkään eivät ole onnistuneet löytämään järkevää selitystä teoille. Tällaista selitystä tuskin on edes olemassa. Ihmisten toiminta kun ei usein ole usein rationaalista vaan intuitiivista, minkä ymmärtäminen auttaa motiivien käsittämisessä.

Jengiytymisen taustalla syrjäytyminen

Syitä voidaan lähteä selvittämään maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisestä koulutuksesta, työelämästä ja sitä kautta yhteiskunnasta. Pisa-tutkimusten mukaan Suomessa on poikkeuksellisen suuri ero maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten kouluosaamisen välillä, ja maahanmuuttajat ovat 2-3 vuotta kantaväestöä jäljessä osaamisen suhteen. Syitä erolle selvittänyt tutkimus havaitsi, että ilmiöllä on yhteys vanhempien matalaan sosioekonomiseen asemaan, koulutustasoon ja kulttuuriseen pääomaan. Erityisen syrjäytymisriskin kohteena näyttävät siis olevan kehittymättömistä maista tulleet.

Nuorten miesten joukkosyrjäytyminen on ilmiö, jolla on taipumus aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia kaikkialla maailmassa. Seurauksena on jengiytymistä ja väkivaltaa sekä muita rikollisuuden muotoja. Kun yhteiskunnasta ei päästä osalliseksi, hyväksyntää haetaan jengeistä.

– Ryhmään kuuluminen, olemassaolon merkityksellisyys ja muilta saatava arvostus ovat ihmisen sosiaalisia perustarpeita. Väkivaltainen ääriryhmä tai ideologia voi vastata johonkin tai kaikkiin näihin tarpeisiin erityisesti sellaisilla yksilöillä, joilla on puutteita niiden tyydyttämisessä, todetaan Sisäasiainministeriön väkivaltaisia ääriliikkeitä koskevassa raportissa.

Syrjäytyminen yhdistyy etniseen vihamielisyyteen

Syrjäytymisellä voi olla myös muita kyseisen ilmiön kannalta oleellisia seurauksia. Syrjäytymiseenkin liittyy resurssien niukkuus, joka on realistisen konfliktiteorian mukaan yhteydessä negatiivisiin etnisiin asenteisiin. Toisin sanoen sellaisilla ihmisillä, joilla on itsellään pärjäämisvaikeuksia, on taipumus suhtautua keskimääräistä vihamielisemmin vieraita etnisiä ryhmiä kohtaan. Tästä ilmiöstä on näyttöä niin yhteiskuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Myös maahanmuuttajia pahoinpidelleet suomalaisjengit ovat koostuneet pitkälti syrjäytymässä olevista nuorista.

– Uusnatsi- ja skinheadpiireihin rekrytoitumisen erityinen riskiryhmä ovat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat kantasuomalaiset nuoret, jotka omassa lähiympäristössään joutuvat kosketuksiin uusnatsi- ja skinheadpiirien kanssa, todetaan jo aiemmin mainitussa Sisäasiainministeriön raportissa.

Ulkoryhmän jäsenten kipu voi synnyttää mielihyvää

Etnisyys yhdistyy väkivaltaan myös tavalla, joka ei suoraan liity taloudelliseen tilanteeseen. Kuten Tiede-lehti artikkelissaan kertoo, ihmisaivoilla on taipumus reagoida toisen ihmisen kipuun tavalla, joka riippuu siitä, kuuluuko kivun kärsijä ”meihin” eli sisäryhmään vai ”muihin” eli ulkoryhmään. Omaan ryhmään kuuluvien kivulla on taipumus aktivoida aivojen empatia-alueita ja aiheuttaa tarvetta auttaa. Vieraaseen ryhmään kuuluvien kohdalla kipu ei näy pelkästään heikentyneenä empatia-alueiden aktiivisuutena vaan myös palkitsemisalueiden aktivoitumisena. Toisin sanoen ihmisillä on taipumus saada mielihyvää ulkoryhmään kuuluvien kärsimyksestä.

Ihmisten taipumus saada mielihyvää tietyistä asioista on kehittynyt edistämään toimintoja jotka ovat ihmislajin menneisyydessä edistäneet toteuttajansa biologista kelpoisuutta eli perimän leviämistä. Hollantilaisen evoluutiopsykologiaan erikoistuneen professori Mark van Vugtin mukaan ihmisillä, ja erityisesti miehillä, on joukko käyttäytymiseen liittyviä piirteitä, jotka kertovat sopeutumisesta ryhmäkonflikteihin. Van Vugt listaa taipumuksen tuntea mielihyvää ulkoryhmään kuuluvan kärsimyksestä tällaiseksi piirteeksi.

Hyökkäyksien taustalla todennäköisesti mielihyvän hakeminen

Kerrottujen järkiperäisten motiivien puuttuessa on syytä epäillä, että väkivalta-aallon motiivina on mielihyvän hakeminen, eikä siihen liity esimerkiksi taloudellisen edun tavoittelua. HUS:n nuorisopsykiatrian osaston ylilääkäri Martti Korpela esittää Kalevan uutisessa Helsingin väkivaltajengin näennäiselle motiivittomuudelle samansuuntaisen arvion.

– Kyllä väkivaltaan syy on, mutta syyt voivat olla raadolliset. Väkivalta tuottaa nautintoa: On kiva mukiloida, on kiva kun toinen kärsii. Tämä on asia, jonka ympäristön on vaikea käsittää, Korpela toteaa.

Myös Yhdysvalloissa ilmiö esiintyy pitkälti etnisten ryhmien välillä

MTV:n mukaan kyseinen ilmiön taustalla on Yhdysvalloista peräisin oleva vastaava "tyrmäyspeli". On mielenkiintoista, että myös siellä ilmiöön näyttäisi englanninkielisen Wikipedian mukaan liittyvän tekijöinä pääosin muuta väestöä heikommin yhteiskunnassa menestyvä afroamerikkalainen vähemmistö ja uhreina euroamerikkalainen valtaväestö. Tämän lisäksi ilmiötä on esiintynyt juutalaisia vastaan kohdistuneiden juutalaisvihamielisten iskujen muotona. Kyse on siis Yhdysvalloissakin pitkälti etnisten ryhmien välisestä ilmiöstä.

Etnisyyteen liittyvä motiivi ei voi kuitenkaan näkyä syytteissä

Lyhyesti sanottuna kyseisen väkivaltailmiön taustalla on ilmeisesti syrjäytymiseen liittyvä jengiytyminen ja syrjäytymisen mahdollisesti vahvistama kielteinen suhtautuminen vieraisiin etnisiin ryhmiin. Väkivallan motiivina puolestaan on todennäköisesti mielihyvän hakeminen. Mielihyvän syntyminen voimistuu silloin, kun uhri kuuluu tekijän kannalta katsottuna ulkoryhmään, mikä selittää rikosmuodon etnistä komponenttia. Kuitenkaan vähemmistöihin kuuluvien syytteissä tiedostettukaan etninen motiivi ei voi näkyä, koska Suomessa ainoastaan valtaväestön tekemät rikokset voidaan luokitella rasistisiksi, kuten esimerkiksi rikosylikonstaapeli Matti Koivula Keski-Suomen poliisista kertoo Keskisuomalaiselle.

On kuitenkin syytä ymmärtää, että asiassa on kuitenkin loppujen lopuksi kyse rikollisuudesta, ja myös enemmistöön kuuluvien kansalaisten on syytä pidättäytyä syyttömiin vähemmistöjä edustaviin ihmisiin kohdistuvasta etnisestä vihanpidosta, jota tällaiset tapaukset voivat synnyttää. Kiihkoileminen kun vain pahentaa ilmiön taustalla olevia syitä.


Jaa tämä kirjoitus :
 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger