5.8.2014

Rasismi vain yksi etnisen syrjinnän erikoistapaus

Rasismi eli rotusyrjintä saa paljon julkisuutta. Kuitenkin syrjintä rodullisin perustein on vain yksi erikoistapaus etnisestä syrjinnästä. Rodullisten piirteiden lisäksi etnisyyttä voi määrittää esimerkiksi kieli, heimo, kansallisuus tai uskonto. Suhtautuminen muihin ihmisiin kielteisesti rodullisin perustein on yhteydessä vastaavaan suhtautumiseen muiden etnisten eroavuuksien perusteella.


Rasismin vastustaminen on kiinteä osa länsimaisten yhteiskuntien kulttuuria. Ilmeinen syy tähän on, että rasismi yhdistyy pahuuden perikuvana pidettyyn kansallissosialistiseen Saksaan, joka rodullisin perustein tehdyn miljoonien ihmisten murhaamisen lisäksi aiheutti sodillaan valtavan määrän vahinkoa hyvin monessa maassa. Vahvan rasisminvastaisen normin takia Suomessakaan hyvin harva uskaltaa tunnustautua rasistiksi. On selvä, että tällainen normi myös hillitsee rasistista syrjintää.

Syrjinnällä ja vihamielisyydellä on monia eri syitä


Kuitenkaan rotu ei ole ainoa syy syrjiville asenteille ja vihanpidolle. Samaa aiheuttavat myös monet muut pitkälti syntyperän kautta määräytyvät erot. Eri heimoihin kuuluvien välillä esiintyy toisinaan vihamielisiä asenteita. Samaa esiintyy myös eri kieltä puhuvien välillä. Toisinaan eri uskonnon kautta määräytyviin ryhmiin kuuluvat suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti. Sosiaalisesti kerrostuneissa yhteiskunnissa voi esiintyä vihamielisyyttä kastien tai yhteiskuntaluokkien välillä. Pahimmillaan vihamielisyystekijät voivat johtaa sotaan tai joukkotuhontaan.

Syrjivien asenteiden yleisyyttä eri maissa on selvittänyt kysymyksillään World Values Survey. World Values Survey on projekti, joka tutkii maailmanlaajuisesti ihmisten asenteita. Osassa sen kysymyksiä kysytään, mihin ryhmään kuuluvia vastaaja ei haluaisi naapurikseen. Rodun lisäksi kysyttäviä ryhmiä ovat aidsiin sairastuneet, aviottomat parit, homoseksuaalit, huumeriippuvaiset, maahanmuuttajat/vierastyöläiset, alkoholin suurkuluttajat, vieraskieliset ja vierasuskontoiset.
Kuva rajkumar1220 / CC BY 2.0

Oma käsitykseni on, että rodulla ei mitään erityismerkitystä ihmisten käyttäytymisessä, vaan rotuun perustuva syrjintä pohjautuu samoihin tekijöihin kuin muu etninen syrjintä. Mikäli näin on, voidaan olettaa, että kielteisyys eri rotua olevia naapureita kohtaan yhdistyy maakohtaisesti vahvimmin muihin etnisyyttä määrittäviin tunnusmerkkeihin – joita ovat uskonto, kieli ja syntymämaa – perustuvaan syrjintään. Etnisyydessä on siis kyse asioista, jotka määräytyvät pitkälti siitä, millaiseen perheeseen ja mille alueelle ihminen syntyy.

Maakohtaiset korrelaatiot kertovat samanlaisuudesta

Rotusyrjinnän etnistä luonnetta testatakseni vertasin, kuinka voimakkaasti rotuun perustuva naapurien epätoivottavuus korreloi World Values Surveyn datan mukaan muiden naapureiden epätoivottavuutta aiheuttavien syiden kanssa. Vertasin maittain niiden ihmisten osuutta, jotka mainitsivat pitävänsä tarkasteltavaan ryhmään kuuluvia henkilöitä epätoivottavina naapureina. Maista vertailtaviksi päätyivät ne, joiden osalta kysymykset oli esitetty kuudennessa kysymysten aallossa vuosina 2010–2014 tai uudempien vastausten puuttuessa edellisessä aallossa 2005–2009. Maista karsin vielä ne, joissa kaikkia vertailtavia kysymyksiä ei kysytty, ja jäljelle jäi 73 maata. Vastausten prosenttilukuihin käytin vielä Logit-muunnosta, jotta lineaarisen regressiomallin standardioletukset täyttyisivät riittävän hyvin. Lasketut korrelaatiot näkyvät alla olevassa taulukossa.



Tietyn ryhmän ja rodun maininneiden maakohtaisten osuuksien korrelaatiot
Sijoitus Ryhmä Korrelaatio
1. Vierasuskontoiset 0,923
2. Vieraskieliset 0,892
3. Maahanmuuttajat/vierastyöläiset 0,875
4. Aviottomat parit 0,807
5. Aidsiin sairastuneet 0,772
6. Homoseksuaalit 0,605
7. Alkoholin suurkuluttajat 0,441
8. Huumeriippuvaiset 0,211


Taulukosta nähdään, että kielteiset asenteet toisrotuisiin naapureihin eri maissa korreloivat voimakkaimmin uskontoon, kieleen ja lähtömaahan kohdistuvien kielteisten asenteiden kanssa. Taulukon alkupäästä lähtien ensimmäinen tilastollisesti merkittävä (p > 0,05) ero korrelaatioissa on toisuskontoisiin ja aviottomiin pareihin suhtautumisen välillä (p = 0,0035). Korrelaatioiden kautta tarkasteltaessa ei siis löytynyt eroa tapaan, jolla suhtautuminen naapurin vieraiseen uskontoon, kieleen ja syntymämaahan ovat yhteydessä suhtautumiseen naapurin vieraiseen rotuun. Lisäksi näiden kolmen korrelaation korkea arvo viittaa, että rotusyrjinnällä on pitkälti yhteinen tausta uskonnon, kielen ja syntymämaan perusteella tapahtuvan syrjinnän kanssa.

Faktorianalyysi paljastaa etnisten syrjintämuotojen yhteyden

Taustatekijöitä voi selvittää tutkimalla yhteyksiä faktorianalyysin kautta. Faktorianalyysi on tilastollinen menetelmä, jonka tarkoituksena on löytää havaintojen taustalla olevat piilomuuttujat. Eri faktorimäärien vertailu tuotti aiemmalle aineistolle kaksi selkeää ja faktorien kokonaismäärästä riippumatta tulkinnaltaan robustia faktoria, joista ensimmäinen selitti kokonaisvarianssista puolet ja jälkimmäinen vielä 26 %.



Kahden faktorin malli syrjivien asenteiden selittäjänä
Sijoitus Ryhmä Syntyperä/kulttuuri Yksilölliset uhkakuvat
1. Vierasrotuiset 0,96 0,14
2. Vieraskieliset 0,92 0,06
3. Vierasuskontoiset 0,9 0,18
4. Maahanmuuttajat/vierastyöläiset 0,79 0,2
5. Aviottomat parit 0,75 0,28
6. Aidsiin sairastuneet 0,65 0,58
7. Homoseksuaalit 0,48 0,56
8. Alkoholin suurkuluttajat 0,23 0,83
9. Huumeriippuvaiset -0,03 0,93


Tässä mallissa ensimmäinen faktori, joka yhdistyy syntyperään ja kulttuuriin, on voimakkaimmin yhteydessä rotuun, kieleen ja uskontoon perustuvaan kielteisyyteen naapureita kohtaan. Ensimmäinen faktori liittyy erittäin vahvasti suhtautumiseen näihin kolmeen ryhmään. Maahanmuuttajiin ja vierastyöläisiin suhtautumisen kohdalla lukema poikkeaa jonkin verran kolmesta ensimmäisestä, mihin voi olla syynä esimerkiksi vierastyöläisyyden tilapäisyys. Aviottomien parien kohdalla suuri lataus etnisyyteen liittyvälle ensimmäiselle faktorille on pieni yllätys mutta voi johtua siitä, että sosiaalisten normien rikkominen johtaa pahimmissa tapauksissa sosiaaliseen eristämiseen yhteisöstä, ja rinnastuminen muukalaisuuteen suhtautumiseen voi tulla tätä kautta. Ensimmäisen faktorin tarkasta merkityksestä riippumatta faktorimalli kuitenkin osoittaa, että suhtautuminen toisrotuisiin yhdistyy voimakkaasti muuhun etniseen suhtautumiseen eikä siis ole erillinen ilmiö.

Toinen faktori puolestaan näyttäisi olevan yhteydessä sellaisiin yksilöiden piirteisiin, joiden usein katsotaan olevan häiritseviä tai jopa vaarallisia muita kohtaan. Selkeimmin erottuvat huumeriippuvuus ja alkoholin suurkulutus.

Etninen identiteetti ratkaisee

Rasismissa ei siis ole pohjimmiltaan kyse erillisestä syrjintätaipumuksesta, vaan se on vain yksittäistapaus etniseen ryhmäidentiteettiin pohjautuvasta syrjinnästä. Ihmisillä on taipumus määritellä muita sillä perusteella, kuuluvatko he sisäryhmään vai ulkoryhmään eli meihin vai muihin. Sisäryhmään kuuluvien kanssa ollaan halukkaampia tekemään yhteistyötyötä kuin ulkoryhmään kuuluvien, kun taas ulkoryhmään kuuluviin yhdistetään tyypillisesti negatiivisia piirteitä. Rotu on vain yksi tapa tehdä tällaista jaottelua.

Ilmeisesti historiallisista syistä etninen syrjintä käsitellään länsimaissa kuitenkin rasismina. Etnisen syrjinnän näkeminen rasismin kategorian kautta on kuitenkin ongelmallista. Esimerkiksi rasismin tutkimukseen erikoistuneet sosiologit puhuvat eron rodullistamisesta silloin, kun syrjivät asenteet perustuvat ei-rodulliseen etniseen eroon. Tosiasiassa rodullistaminen ei kuitenkaan ole etnisen syrjinnän ominaispiirre vaan sellaisen tutkimusparadigman ominaisuus, joka pyrkii näkemään kaiken etnisen syrjinnän rasismina. Saman paradigman mukaan kulttuuriperustaista syrjintää nimitetään uusrasismiksi, vaikka siinä ei ole mitään uutta tai rotuun perustuvaa. 

Kuitenkin asian tarkastelu väärän kategorian kautta vaikeuttaa sen ymmärtämistä. Ymmärtämättömyys puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi asiaan liittyvää päätöksentekoa. Rasismin sijaan olisi kuvaavampaa nimittää etnistä syrjintää esimerkiksi etnismiksi. Se auttaisi ymmärtämään, mistä ilmiössä on pohjimmiltaan kyse.


Jaa tämä kirjoitus :
 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger