22.7.2014

Protestantismi yhteydessä naisten työllisyyteen

Uskonnollinen perinne on ollut luomassa valtioissa vallitsevia arvoja, ja se selittää valtioiden onnistumista ja niiden välisiä taloudellisia eroja. Maailman menestyneimmät valtiot ovat suurelta osin protestanttisia.


Erkki Tuomiojan mukaan naisten tasavertainen asema ja täysimittainen osallistuminen kaikilla yhteiskunnan aloilla ovat syynä Suomen menestymiselle ja sille, että Suomi on toistuvasti valittu maailman vähiten epäonnistuneeksi maaksi. Tuomiojan näkemyksestä uutisoi mm. Turun Sanomat.

Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Tuomioja olisi oikeassa naisten osallistumisen suhteen, vaikka muitakin syitä, kuten korruption vähäisyys, varmasti myös on. Korkea naisten työllisyys näyttäisi kuitenkin olevan menestyviä maita yhdistävä tekijä. Tuomiojan selitys on myös järkeenkäypä, sillä markkinataloudessa työpaikoilla on taipumus syntyä sinne, missä tuottavuus on korkea, ja tästä syystä naisten työ on tuottavampaa työelämässä kuin sen ulkopuolella.

Jos ilmiötä halutaan tutkia tarkemmin, voidaan esittää, miksi toisissa valtioissa naisten yhteiskunnallinen osallistuminen esimerkiksi työelämään on korkeampaa kuin joissakin muissa valtioissa. Tohtori Horst Feldmann englantilaisesta Bathin yliopistosta osoitti vuoden 2007 tutkimuksessaan, että työllisyysaste etenkin naisten kohdalla on protestanttisissa maissa vertailumaita korkeampi. Vaikka tutkimuksessa vakioitiin useita taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin liittyviä tekijöitä, protestantismi jäi silti selittäväksi tekijäksi. Protestantismilla tarkoitetaan kalvinistisia ja luterilaisia kristinuskon suuntia.

Feldmannin mukaan protestantismi korosti alkuaikoinaan ahkeran työnteon merkitystä ja protestantit arvottivat toisiaan tämän normin toteuttamisen suhteen. Työlle omistautuminen nähtiin sen merkkinä, että yksilö on ennalta määrätty pelastumaan eli pääsemään paratiisiin. Vaikka oppi predestinaatiosta eli pelastumisen määräytymisestä ennalta ei kestänyt enempää kuin sukupolven tai kaksi, se muodosti silti perustan protestanttiselle työetiikalle.

Feldmannin näkemys myötäilee yhtenä sosiologian perustajana pidetyn saksalaisen Max Weberin näkemystä, jonka hän esitti vuoden 1905 teoksessaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Weber liitti kuitenkin näkemyksensä erityisesti kalvinismiin jossa predestinaation oppi on edelleen voimassa.

Toisenlaista näkemystä protestanttien taloudellisesta menestymisestä edustavat Sascha O. Becker ja Ludger Wößmann Münchenin yliopistosta. Heidän mukaansa ero syntyi protestantismin vaikutuksesta koulutukseen osallistumiseen, sillä protestantismiin on syntynyt opiskelun merkitystä korostava perinne, koska kykyä lukea raamattua pidettiin tärkeänä kaikille, mukaan luettuna naiset. Opiskeluaktiivisuuden lisäksi Becker ja Wößmann osoittivat, että protestantismi oli yhteydessä tyttöjen suurentuneeseen osuuteen koulua käyvistä 1800-luvun alun Preussissa.

On mahdollista, että suhtautuminen sekä työntekoon että koulutukseen selittävät protestanttisten alueiden menestystä. Selitystä koulutukseen suhtautumisesta tukee myös se, mitä tapahtui Koreassa, kun protestanttiset lähetyssaarnaajat saapuivat maahan 1800-luvun lopulla. Heidän johdollaan perustettiin suuri määrä kouluja ja yliopistoja sekä luotiin niille koulutusohjelmat. Protestantit loivat käytännössä Korean koulutusjärjestelmän ja ovat muutenkin olleet merkittävä voima maan modernisoimisessa. Protestantit ajoivat uudistukset, vaikka eurooppalaisista uskonsuunnista katolilaisuus oli rantautunut Koreaan jo lähes vuosisata aiemmin 1700-luvun lopulla.

On kuitenkin syytä huomata, että protestanttisessa etiikassa ei ole kyse uskonnosta vaan sosiaalista normeista, jotka vaikuttavat yhteiskunnan jäseniin näiden uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Ihmiset pyrkivät toteuttamaan yhteiskunnan arvostamia ja vaatimia asioita saadakseen hyväksyntää muilta. Tämä on siis tilanne protestanttisissa kulttuureissa, mutta Horst Feldmannin mukaan muut uskonnot – kuten katolilaisuus, islam ja buddhalaisuus – ovat todennäköisesti luoneet kulttuureita, jotka eivät anna paljon arvoa kovalle ja ahkeralle työnteolle, minkä lisäksi ovat usein vihamielisiä naisten palkkatyötä kohtaan.

Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat, kestääkö protestanttinen etiikka protestanttisissa maissa tapahtuvan nopean uskonnon merkityksen häviämisen tai pystyvätkö jotkut yhteiskunnat luomaan tietoisesti tyhjästä tehokkaasti hyvinvointia luovan sosiaalisen normiston. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että varsin harvoin edes yritetään nähdä, miksi osa yhteiskunnista menestyy ja osa ei, mikä ei ole erityisen hyvä lähtökohta tietoisten muutosten tekemiseen.


Jaa tämä kirjoitus :
 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger