7.7.2014

Jalkapallon kaksi kulttuuria

Kuva Alasdair Middleton / CC BY 2.0

Eräs jalkapallossa esiintyvä ilmiö on ns. filmaaminen eli vastustajan rikkeen teeskentely tai korostaminen näyttävän kaatumisen tai tuskan esittämisen avulla. Onnistuessaan filmaaminen voi tuottaa ottelun kannalta ratkaisevan vapaapotkun, rangaistuspotkun tai ulosajon. Loukkaantumista esittämällä saatetaan myös hankkia pelikatko oman joukkueen kannalta sopivaan aikaan.

Merkittävä ero suhtautumisessa filmaamiseen näyttäisi esiintyvän katolisten ja protestanttisten kulttuurien välillä. Katolisissa maissa, esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa filmaamiseen ei suhtauduta kovin vakavasti, ja onnistuessaan sitä saatetaan pitää jopa nerouden osoituksena.

– Se ei ole filmausta vaan se on älykkyyttä. Tätä debattia ei pitäisi käydä, koska tämä ei ole mikään todellinen ongelma, kommentoi espanjalaispelaaja Sergio Busquets brasilialaiseen Neymariin kohdistuneita filmaussyytöksiä. Mainitut kaksi FC Barcelonan pelaajaa tunnetaan pelitaitojensa lisäksi filmaamistaipumuksistaan.

Protestanttisissa maissa, joihin kuuluu mm. suurin osa germaanisia kieliä puhuvista maista ja Suomi, on sen sijaan pääosin vallalla filmaamisen tuomitseva kulttuuri. Filmaamista pidetään yleisesti pahana, ja sitä myös näyttäisi esiintyvän selvästi vähemmän kuin katolisissa maissa.

Vähän aikaa sitten pelatussa jalkapallon MM-kisojen puolivälieräottelussa Brasilia menetti loukkaantuneena Neymarin, joka on joukkueensa suurin tähti. Kolumbian pelaaja Juan Zuniga hyppäsi pallontavoittelutilanteessa polvi edellä Neymarin selkään, minkä seurauksena Neymarin selkänikama murtui ja hänet kannettiin tuskaisena paareilla pois kentältä.

Vastustajan rikkeen takia loukkaantunut Neymar ei kuitenkaan saanut osakseen pelkästään myötätuntoa. Esimerkiksi suomalaislehtien kommenttipalstoilla ja sosiaalisesta mediassa oli runsaasti kommentteja, joissa annettiin ymmärtää, että Neymar oli aiempien filmaamisten takia ansainnut tulla telotuksi. Myös Ylen studiossa kommentoinut Petri Pasanen esitti samansuuntaisen näkemyksen.

Vaikka Neymar on pelannut näissä kisoissa aiempaa puhtaammin, hänen filmaajamaineensa aiheuttama moraalinen raivo saa osan ihmisistä tuntemaan mielihyvää hänen vahingoittamisestaan. Heille ihminen, joka ei noudata yhteisön normeja, ei myöskään ansaitse suojaa muiden rikkomuksilta vaan ansaitsee joutua itse rikkomuksen kohteeksi. Tosin kulttuurissa, jossa Neymar itse toimii, ei vastaavaa voimakasta filmaamisen vastaista sosiaalista normia esiinny.

Filmaamista jalkapallossa voidaan pitää yhteiskunnan kannalta varsin merkityksettömänä asiana, mutta huijaaminen ei rajoitu pelkästään jalkapalloon vaan kertoo asenteista yleisemmin. Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan protestanttiset maat kuuluvat maailman vähiten korruptoituneisiin, mutta katolisissa maissa korruptiota on selvästi enemmän. Korruptio haittaa yhteiskunnan tehokkuutta, ja siksi se on yksi ilmeinen syy sille, miksi katoliset maat menestyvät taloudellisesti huonommin kuin protestanttiset maat. Sama koskee myös veronkiertoa. Tällaiset ilmiöt eivät ole enää yhteiskunnallisesti vähämerkityksellisiä.

Eroja huijaamismuotojen yleisyydessä eri yhteiskuntien välillä selittävät yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset normit. Kyse on siis siitä, miten toiset yhteiskunnan jäsenet suhtautuvat huijaamiseen. Ihmisillä on tapana välttää sellaista toimintaa, joka saa yhteisön muut jäsenet närkästymään ja tuomitsemaan kyseisen toiminnan. Sosiaalinen hyväksyntä merkitsee tyypilliselle ihmiselle todella paljon. Tästä syystä sellaista toimintaa vältetään, joka saa muut yhteisön jäsenet suhtautumaan yksilöön kielteisesti. Ihmiset, jotka ilmaisevat närkästyksensä huijaamisesta, osallistuvat normien ylläpitoon ja edistävät osaltaan yhteiskunnallista tehokkuutta.

Kyse ei kuitenkaan ole käytöksestä, joka voitaisiin yleistää yhteiskunnalliselta tasolta yksilötasolle. Filmaamista jalkapallossa, korruptiota ja muuta vastaavaa esiintyy kaikissa nykyaikaisissa yhteiskunnissa samoin kuin niistä pidättäytymistä. Kyse on tilastollisista eroista eli siitä, että kulttuurierot selittävät kyseisten käyttäytymismallien yleisyyttä. Tämän suhteen kulttuurilla on väliä.


Jaa tämä kirjoitus :
 

Havainnoija Copyright © 2013
Distributed By Free Blogger Templates | Designed by BTDesigner · Powered by Blogger